lauantai 11. kesäkuuta 2016

Buongiorno Italia! (Lähtölaskenta reilille)

Ciao! Ensimmäinen etappi onkin jo takana ja pala Toscanaa maisteltu viikon ajan. Olikin jo aika tulla palauttamaan mieleen nää mestat kun kerran edellisestä kerrasta on vierähtänyt 10 vuotta huihai. Tällä hetkellä ainakin elämä maistuu erittäin hyvältä ja kaivattu loma sen kun paranee vain päivä päivältä. Yritänki nyt tiivistää viikon kohokohdat ja Toscanan valoisat puolet sopivaan pakettiin.

Ensimmäiseksi vinkki vaan: älkää ikinä luulko, että auton vuokraaminen Rooman lentokentältä olisi nopeaa ja vaivatonta, vaikka vuokraus ja maksu oltaisiinkin hoidettu etukäteen. Meilläkin vasta parin tunnin jälkeen kolmas auto oli se, mitä halutiinkin, kun ensimmäinen auto ajoi ihan nenän edestä pois ja toinen auto olikin aivan liian pieni suuren seurueen ja sen matkatavaroiden kuljetukseen. Lopulta kuitenkin päästiin kuin päästiinkin lähtemään ja muutaman tunnin ajelun jälkeen saavuimme Toscanan Castiglion Fiorentinoon. Nätti kylä vuoren rinteellä näkyy meidän villan pihalta ja kirkon kellot kumahtalee aina välillä herättäen miettimään, paljonkos kello on ja itseasiassa mikäs päivä onkaan menossa. Eihän lomalla semmosiin pikkuseikkoihin tarvii takertua!(huomatkaa loman hehkutus, voin sanoa että tää jatkuu koko reissun ajan)

Paikalliseen ruokaan ja juomavalikoimaan ollaan tehty lähempää tuttavuutta aina maailman parhaasta panna cotasta grappaan. Vieläkin vähän ihmetyttää halvat hinnat, kun viinipullo voi maksaa kaupassa semmoset 4 euroa ja pizzasta kalleimmat ovat olleet enintään ehkä siinä 8 euron tietämillä. Pasta ei vielä oo keittänyt yli hiilaripöhöstä huolimatta, mutta muutaman illan jälkeen grappa maistu yhä pahemmalta. Viininmaistelussa opittiin tunnistamaan hyvä grappa huonosta ja voin sanoa, että ravintoloissa ei todellakaan sitä laadultaan parempaa (tai edes hyvää) yleensä tarjoilla. Välillä tilatessa kielimuuri nousee pystyyn, mutta monessa paikassa kyllä osataan englantia hyvin ja italialaisten kuuluisa suuripiirteinen elekieli on sekin suuntaa antavaa. Ja italiaakin on päästy harjottamaan, ei pöllömpää.

Täällä ykkösjuttu on kuitenkin nää maisemat ja paikat. Paljon vanhoja kaupunkeja, mm. Cortona ja Montepulciano, joiden muureilta näkyy aivan upeat maisemat alas laaksoon. Mukulakiviä,  kirkkoja, kapeita katuja joissa autolla ohittaminen on taitolaji sekä erilaisia ravintoloita ja kuppiloita, joiden tarjontaan ei olla petytty kertaakaan. Käytiin kattelemassa myös ihan kaupungin melskettä Arezzossa, mutta sielläkin lähinnä se vanha kaupunki tuli tutuksi. Hienoa oli myös kiertää läheinen järvi Lago Trasimeno. Mutkikkaiden eri kyliä halkovien reittivalintojen kautta päästiin vierailemaan Castiglion del Lagossa, jonka linnakkeesta oli aivan jumalattoman upea näkymä vivahteikkaalle järvelle ja sen ympärillä kohoaviin vuoriin. Ja voi kuinka olinkaan ikävöinyt näitä vuoria! Silmä ja mieli lepää tosiaan ja vaikka loppujen lopuksi kylät/kaupungit muistuttivat aikalailla toisiaan, oli jokaisessa paikassa eri tunnelma ja siksi kannattaakin panostaa liikkumiseen mielummin kuin jumahtaa yhteen paikkaan.

Ainoa asia, mihin ei oikein päästy sisälle, oli tää italialainen päivärytmi. Lähettiin villalta myöhään, lounas syötiin yleensä siinä siestan paikkeilla ja lounaan jälkeen ei oikein ollut muuta tekemistä kuin kierrellä, sillä siestan ajan kaupat ym olivat kiinni. Päivällinen toisaalta oli meillä todella aikasessa (=kahdeksan maissa illalla) mutta saatiinpahan palvelua nopeammin kun paikalliset tulivat vasta sillon, kun meillä oli jälkkärit menossa. Ei sekään nyt paha ollut, vaikkakin vähän outoa ehkä paikallisten silmissä.

Ei varmaan muuten tulis käytyä Toscanan maaseudulla ellei äiti ois hurahtanut tähän paikkaan. Suosittelisinkin kaikkia käymään ainakin kerran elämässä kokemassa Toscanan maaseudun vanhoine kylineen. Tosin silloin pitää kestää naapurissa asuvan kukon rääkymistä se 10 tuntia putkeen, kunnes kukolla tulee yöunet vastaan (taikka siltä löytyy paikka perheen ruokapöydässä), mutta se kuuluu tähän pakettiin. Lentokenttärumbasta huolimatta auto on erittäin kätevä väline täällä, sillä niin pääsee hyvin liikkumaan laajemmalla auleella kun kylien välissä on helposti se 10-15km. Kyllä täällä rautatieasemakin löytyy, mutta auto on lopulta se kaikkein helpoin vaihtoehto.

Huomenna vielä vietetään päivä Roomassa ennen kuin se itse reili alkaa ja bondailen mun matkakaverin kanssa Amsterdamissa. Yritän päivitellä vähä useammin, mutta ei muuta kun nautinnollista viikonloppua ja kuulumisiin!


näkymä alas laaksoon  Castiglion Fiorentinosta

Cortonan katu ja meidän viikon juhlakalu (keskellä)


Lago Trasimeno




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti